Asko Pulkkinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Antti Armas (Asko) Pulkkinen (16. elokuuta 1885 Enonkoski – 28. helmikuuta 1933 Viipuri) oli suomalainen lyseon lehtori, oppikirjojen tekijä ja hyönteistutkija.[1][2][3]

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asko Pulkkisen vanhemmat olivat työnjohtaja Kalle Fredrik Pulkkinen ja Fredriika Kokkonen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1904 Savonlinnan reaalilyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1915 ja filosofian maisteriksi 1919. Hän teki opintomatkan Saksaan ja Itävaltaan kesällä 1923 sekä keräilymatkan Viroon vuonna 1926.[1][2][3]

Pulkkinen oli aluksi sijaisopettajana Raahen alkeiskoulussa 1907–1908, Viipurin suomalaisessa reaalilyseossa 1911–1912 ja Savonlinnan lyseossa 1913. Hän oli sitten vakinaisena opettajana Pietarin suomalaisessa yhteiskoulussa 1916–1917 ja Viipurin uudessa yhteiskoulussa 1917–1921. Pulkkinen oli luonnonhistorian ja maantieteen vanhempana lehtorina Sortavalan lyseossa 1921–1926, Viipurin tyttölyseossa 1926–1929 ja Viipurin suomalaisessa lyseossa vuodesta 1929 alaken.[2][3]

Pulkkinen harrasti myös teatteria ja kansantanhuja ja julkaisi kansantanhuista kolme kokoelmaa. Hän julkaisi kasvi- ja eläinopin oppikirjoja sekä hyönteistieteen alalta muun muassa kirjan Perhoskirja 1, Päiväperhoset, kiitäjät, kehrääjät.[3]

Pulkkinen tavattiin murhattuna Torkkelinkatu 18:n asunnostaan aamulla 1. maaliskuuta 1933. Hänen ruuminsa makasi asunnon keittiön lattialla lakanoihin käärittynä ja hänen takaraivonsa oli ruhjottu herätyskellolla. Edellisenä iltana kello 23 aikaan Pulkkisen asunnosta oli kuultu avunhuutoja mutta naapurit eivät kiinnittäneet niihin huomiota koska Pulkkisen asunnosta oli usein kuulunut meteliä. Pulkkisella oli 3 huoneen kaupunkiasuntonsa lisäksi huvila Terijoen Ollinpäässä.[4]

Murha ratkesi 4. maaliskuuta 1933 kun tekijä, Helsingissä asunut maalari Eero Veikko Juhonpoika Sirkiä (s. 1908) ilmottautui poliisille. Sirkiä oli 27. helmikuuta matkustanut pikajunalla Helsingistä Viipuriin ja yöpynyt sitten Viipurissa tuttaviensa luona. Hän oli juopotteluretkellään tavannut illansuussa 28. helmikuuta Torkkelinkadulla lehtori Pulkkisen. Pulkkinen oli vienyt hänet asuntoonsa, jossa he olivat nauttineet väkijuomia. Heille oli tullut riitaa jostain syystä kello 22.30 aikoihin ja Sirkiä oli alkanut lyödä Pulkkista herätyskellolla päähän. Hän kertoi luulleensa Pulkkisen vain menettäneen iskuista tajuntansa. Sirkiä oli sitten juonut väkijuomat loppuun ja lähtenyt asunnosta otettuaan mukaansa vaatteita, kengät, taskukellon, savukekotelon, kristallimaljakon, matkalaukkuja ja 400 markkaa rahaa. Hän oli palannut Helsinkiin kello 23.50 lähteneellä pikajunalla ja jatkanut Helsingissä juopotteluaan myyden mukanaan tuomiaan esineitä rahan saamiseksi väkijuomiin. Selvittyään Sirkiä oli lukenut lehdestä Pulkkisen kuolemasta ja hän meni sitten vaimonsa kehotuksesta ilmottautumaan poliisille. Sirkiä oli palannut 24. lokakuuta 1932 Venäjältä.[5][6]

Viipurin raastuvanoikeus tuomitsi Sirkiän kuoleman aiheuttaneesta pahoinpitelystä ja törkeästä varkaudesta 3 vuoden 9 kuukauden kuritushuonerangaistukseen. Viipurin hovioikeus korotti maaliskuussa 1934 Sirkiän tuomiota 4 vuoteen kuritushuonetta.[7]

Julkaisuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kasviopillisia kertauskysymyksiä: oppikoulujen lukioluokkia ja reaalikokeeseen valmistuvia varten. Kirja, Helsinki 1927
  • Eläinopillisia kertauskysymyksiä: oppikoulujen lukioluokkia ja reaalikokeeseen valmistuvia varten. Kirja, Helsinki 1928
  • Maantieteellisiä kertauskysymyksiä: oppikoulujen lukioluokkia ja reaalikokeeseen valmistuvia varten. Kirja, Helsinki 1928
  • Eläinoppi 1, Ihminen, imettäväiset, linnut. Kirja, Helsinki 1929, 4. painos WSOY 1941 ja uud. painokset muina tekijöinä Aaro Hellaakoski ja Matti Laamanen, 6. tark. painos 1960
  • Siemenkasvien muoto-opin perusteet. Tekijä, Viipuri 1929
  • Eläinoppi 2, Alemmat selkärankaiset, selkärangattomat, yleiseläinoppi. Kirja, Helsinki 1930, 2. painos WSOY 1937 toim. Aarno Jalas, vuoden 1942 painos ja uud. painokset muina tekijöinä Aaro Hellaakoski ja Matti Laamanen, 5. painos 1962
  • Kasvioppi. Kirja, Helsinki 1930, 4. painos WSOY 1935 ja uud. toim. M. E. Huuskonen, 10. painos 1952
  • Myrkkypistiäiset - Hymenoptera aculeata. 1, Petopistiäiset - Sphecidae. Suomalaisen eläin- ja kasvitieteellisen seuran Vanamon julkaisuja 1. WSOY 1931
  • Suomen eläimet - Animalia Fennica. 1, Myrkkypistiäiset (Hymenoptera Aculeata) 1, Petopistiäiset (Sphecidae). WSOY 1931
  • Perhoskirja 1, Päiväperhoset, kiitäjät, kehrääjät. WSOY 1932, E. Pippingin uudistama toinen painos WSOY 1956
  • Koulukasvio; tekijät Asko Pulkkinen, E. A. Martin Hagfors. WSOY 1932, 2. täyd. painos 1936, 3. täyd. painos 1941
  • Kasviopin kertauskirja: kasvien muoto-oppi, sisärakenne ja lisääntyminen: oppikoulun loppututkintoon ja realikokeeseen valmistumista varten; tekijät Asko Pulkkinen ja Aarno Jalas. WSOY 1938
  • Eläinopillisia yleiskatsauksia: kertausta ja reaalikokeeseen valmistumista varten; tekijät Asko Pulkkinen ja Aarno Jalas. WSOY 1938
  • Kasviopillisia (ja eläinopillisia) kertauskysymyksiä: oppikoulujen lukioluokkia ja reaalikokeeseen valmistuvia varten. 4. painos WSOY 1947, 5. painos 1954
  • Kertomus kansantanhujen keräysmatkoilta kesällä v. 1914. Kansanmusiikki 9(1983), Tanhuviesti 27(1984)

Toimituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Suomalaisia kansantanhuja: kaksikymmentäviisi tanssia. Suomalaisen kansantanssin ystävien julkaisuja, 1. Yrjö Weilin & Kumpp, Helsinki 1910
  • Suomalaisia kansantanhuja 2., Karjalaisia tanhuja. Suomalaisen kansantanssin ystävien julkaisuja, 2. Kirja, Helsinki
  • Valikoima kansantanhuja. Suomalaisen kansantanssin ystävien julkaisuja, 3. Tietosanakirja, Helsinki 1923
  • Suomalaisia kansantanhuja. 2. lis. painos Kirja, Helsinki 1929, 4. painos 1947

Suomennoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • J. H. Fabre : Muistelmia hyönteismaailmasta: kuvauksia hyönteisten tavoista ja vaistosta. 1; ranskasta suomentanut Asko Pulkkinen. WSOY 1916
  • Carl Ewald : Seikkailuja luonnon ihmemaassa; tanskan kielestä suomentanut Asko Pulkkinen. WSOY 1920
  • J. H. Fabre : Muistelmia hyönteismaailmasta: kuvauksia hyönteisten tavoista ja vaistosta. Vaistojen ihmeitä; ranskasta suomentanut Asko Pulkkinen. WSOY 1920
  • Erik Hansen : Arnaluk: kertomus Grönlannista; tanskan kielestä suomentanut Asko Pulkkinen. WSOY 1920
  • J. H. Fabre : Muistelmia hyönteismaailmasta : kuvauksia hyönteisten tavoista ja vaistoista. WSOY 1965, 2. painos 2000 (alkuteos Souvenirs entomologiques)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1904, matrikkelinumero 29148 (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ a b c K. J Valle : In memoriam, Notulae entomologicae, 01.01.1933, nro 1-2, s. 59, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot]
  3. ↑ a b c d K. J. Valle : Asko Pulkkinen, Luonnon ystävä : yleistajuinen luonnontieteellinen aikakauslehti, 01.01.1933, nro 3, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  4. ↑ Lehtori Asko Pulkkinen murhattu Viipurissa, Helsingin Sanomat, 02.03.1933, nro 59, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  5. ↑ Lehtori Pulkkisen murhaaja ilmottautui eilen Helsingin poliisille, Helsingin Sanomat, 05.03.1933, nro 62, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  6. ↑ Leht. Pulkkisen murhaaja pukeutui surmatun asunnossa hänen vaatteisiinsa, Helsingin Sanomat, 06.03.1933, nro 63, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  7. ↑ Hovioikeudessa ratkaistuja rikosjuttuja, Karjala, 02.03.1934, nro 59, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Asko_Pulkkinen&oldid=22848562”